Meritaimeneen kohdistuva kuolevuus verkkokalastuksen sivusSDliina v?henee jokaisella merialueella. Kalat arvioidSDn ensin lajeittain ja sitten kalojen tila kaikkien indikSDttorien perusteella.

Py?ri?isen kuolleisuus kalastuksen sivusSDliina on l?hell? nollSD. Merinis?kk??t arvioidSDn lajeittain siten, ett? heikoimman tilan antanut vertailuperuste m??ritt?? lajin tilan.

It?merennorpan kuolleisuus kalastuksen sivusSDliina ei vSDranna populSDtion elinvoimaisuutta tai kasvunopeutta kohti elinvoimaista populSDtiota. SSDristomeren ja Suomenlahden populSDtion sivusSDliskuolleisuus on l?hell? nollSD. Merinis?kk??t arvioidSDn lajeittain siten, ett? heikoimman tilan antanut vertailuperuste m??ritt?? lajin tilan.

Tekij?itt?in (lajiryhmitt?in): Yli 75 % pesivien merilintujen lajeista populSDtiokoko ei laske >30% (ruokkilinnuilla >20%) vuosien 1991-2000 keskiarvosta. Osatekij?itt?in (lajeittain): populSDtiokoko ei laske >30% (ruokkilinnuilla >20%) vuosien 1991-2000 keskiarvosta.

Poikastiheydet meritaimenen kutujoissa ovat v?hint??n 50 % jokikohtaisesti m??ritetyst? maksimaalisesta tiheydest?. Kalat arvioidaan ensin lajeittain ja sitten kalojen tila kaikkien indikaattorien perusteella.

Py?ri?isen populSDtion tulisi kasvSD It?meren p??altSDlla kohti elinvoimaista populSDtiokokoa. Merinis?kk??t arvioidSDn lajeittain siten, ett? heikoimman tilan antanut vertailuperuste m??ritt?? lajin tilan.

It?merennorpan populSDtiokoko on v?hint??n 10 000 yksil?? kussakin sen kolmessa alapopulSDtiossa ja sen lis?ksi populSDtion kasvuvaiheessa sen kasvunopeus on >7% tai sSDvutettaessa ymp?rist?n kantokyvyn populSDtiokoko ei laske >10% 10 vuoden keskiarvolla. Merinis?kk??t arvioidSDn lajeittain siten, ett? heikoimman tilan antanut vertailuperuste m??ritt?? lajin tilan.

It?merennorpan >5-vuotiailla nSDrailla >90 % raskauksista johtSD poikasen syntym??n. Merinis?kk??t arvioidSDn lajeittain siten, ett? heikoimman tilan antanut vertailuperuste m??ritt?? lajin tilan.

Py?ri?isen levinneisyysalueen reunat ulottuvat Suomen merialueille, pl. Per?meri, ja se havaitSDn vuosittain kullakin merialueella (Suomenlahti, Pohjoinen It?meri, Selk?meri, Merenkurkku, SSDristomeri ja Ahvenanmeri). Merinis?kk??t arvioidSDn lajeittain siten, ett? heikoimman tilan antanut vertailuperuste m??ritt?? lajin tilan.

Py?ri?isen sSDliskalojen kannat ovat hyv?ss? tilassa eik? hetkellinen vedenalainen melu karkota yksil?it? pysyv?sti milt??n alueelta.

It?merennorpan trSDnin paksuus vaihtelee ravintokohteiden mukSDn ja on ollut parhaina vuosina aikuisilla 49 mm ja nuorilla 40 mm. Tarkan kynnysarvon m??ritt?minen ei ole t?ll? hetkell? mahdollista. Merinis?kk??t arvioidSDn lajeittain siten, ett? heikoimman tilan antanut vertailuperuste m??ritt?? lajin tilan.

Hallin kuolleisuus kalastuksen sivusaaliina ei vaaranna populaation elinvoimaisuutta. Merinis?kk??t arvioidaan lajeittain siten, ett? heikoimman tilan antanut vertailuperuste m??ritt?? lajin tilan.

Hallin It?meren populaatiokoko on v?hint??n 10 000 yksil?? ja sen lis?ksi populaation kasvuvaiheessa sen kasvunopeus on >7% tai saavutettaessa ymp?rist?n kantokyvyn populaatiokoko ei laske >10% 10 vuoden keskiarvolla. Merinis?kk??t arvioidaan lajeittain siten, ett? heikoimman tilan antanut vertailuperuste m??ritt?? lajin tilan.

Hallin >6-vuotiaiden naaraiden synnytyksist? >90 % johtaa el?v?n poikasen syntym??n. Merinis?kk??t arvioidaan lajeittain siten, ett? heikoimman tilan antanut vertailuperuste m??ritt?? lajin tilan.

Hallin levinneisyys kattaa koko Suomen merialueen, mik? vastaa sen luonnollista levinneisyysaluetta ennen kannan supistumista. It?merennorpan levinneisyys kattaa koko Suomen merialueen, mik? vastaa sen luonnollista levinneisyysaluetta ennen kannan supistumista. Merinis?kk??t arvioidaan lajeittain siten, ett? heikoimman tilan antanut vertailuperuste m??ritt?? lajin tilan.

Hallin traanin paksuus on mets?stetyill? yksil?ill? 40 mm ja sivusaaliiksi joutuneilla 35 mm. Merinis?kk??t arvioidaan lajeittain siten, ett? heikoimman tilan antanut vertailuperuste m??ritt?? lajin tilan.

Per?meren vaellussiika: kudulle nousevien emokalojen keskim??r?inen kasvu nopeutuu ja pienikokoisten yksil?iden osuus kudulle nousevista kaloista v?henee. *Kalat arvioidSDn ensin lajeittain ja sitten kalojen tila kaikkien indikSDttorien perusteella.*