Meritaimeneen kohdistuva kuolevuus verkkokalastuksen sivusaaliina v�henee jokaisella merialueella. Kalat arvioidaan ensin lajeittain ja sitten kalojen tila kaikkien indikaattorien perusteella.

Py�ri�isen kuolleisuus kalastuksen sivusaaliina on l�hell� nollaa. Merinis�kk��t arvioidaan lajeittain siten, ett� heikoimman tilan antanut vertailuperuste m��ritt�� lajin tilan.

It�merennorpan kuolleisuus kalastuksen sivusaaliina ei vaaranna populaation elinvoimaisuutta tai kasvunopeutta kohti elinvoimaista populaatiota. Saaristomeren ja Suomenlahden populaation sivusaaliskuolleisuus on l�hell� nollaa. Merinis�kk��t arvioidaan lajeittain siten, ett� heikoimman tilan antanut vertailuperuste m��ritt�� lajin tilan.

Tekij�itt�in (lajiryhmitt�in): Yli 75 % pesivien merilintujen lajeista populaatiokoko ei laske >30% (ruokkilinnuilla >20%) vuosien 1991-2000 keskiarvosta. Osatekij�itt�in (lajeittain): populaatiokoko ei laske >30% (ruokkilinnuilla >20%) vuosien 1991-2000 keskiarvosta.

Poikastiheydet meritaimenen kutujoissa ovat v�hint��n 50 % jokikohtaisesti m��ritetyst� maksimaalisesta tiheydest�. Kalat arvioidaan ensin lajeittain ja sitten kalojen tila kaikkien indikaattorien perusteella.

Py�ri�isen populaation tulisi kasvaa It�meren p��altaalla kohti elinvoimaista populaatiokokoa. Merinis�kk��t arvioidaan lajeittain siten, ett� heikoimman tilan antanut vertailuperuste m��ritt�� lajin tilan.

It�merennorpan populaatiokoko on v�hint��n 10 000 yksil�� kussakin sen kolmessa alapopulaatiossa ja sen lis�ksi populaation kasvuvaiheessa sen kasvunopeus on >7% tai saavutettaessa ymp�rist�n kantokyvyn populaatiokoko ei laske >10% 10 vuoden keskiarvolla. Merinis�kk��t arvioidaan lajeittain siten, ett� heikoimman tilan antanut vertailuperuste m��ritt�� lajin tilan.

Per�meren vaellussiika: kudulle nousevien emokalojen keskim��r�inen kasvu nopeutuu ja pienikokoisten yksil�iden osuus kudulle nousevista kaloista v�henee. *Kalat arvioidaan ensin lajeittain ja sitten kalojen tila kaikkien indikaattorien perusteella.*

It�merennorpan >5-vuotiailla naarailla >90 % raskauksista johtaa poikasen syntym��n. Merinis�kk��t arvioidaan lajeittain siten, ett� heikoimman tilan antanut vertailuperuste m��ritt�� lajin tilan.

Py�ri�isen levinneisyysalueen reunat ulottuvat Suomen merialueille, pl. Per�meri, ja se havaitaan vuosittain kullakin merialueella (Suomenlahti, Pohjoinen It�meri, Selk�meri, Merenkurkku, Saaristomeri ja Ahvenanmeri). Merinis�kk��t arvioidaan lajeittain siten, ett� heikoimman tilan antanut vertailuperuste m��ritt�� lajin tilan.

Py�ri�isen saaliskalojen kannat ovat hyv�ss� tilassa eik� hetkellinen vedenalainen melu karkota yksil�it� pysyv�sti milt��n alueelta.

It�merennorpan traanin paksuus vaihtelee ravintokohteiden mukaan ja on ollut parhaina vuosina aikuisilla 49 mm ja nuorilla 40 mm. Tarkan kynnysarvon m��ritt�minen ei ole t�ll� hetkell� mahdollista. Merinis�kk��t arvioidaan lajeittain siten, ett� heikoimman tilan antanut vertailuperuste m��ritt�� lajin tilan.

Hallin kuolleisuus kalastuksen sivusaaliina ei vaaranna populaation elinvoimaisuutta. Merinis�kk��t arvioidaan lajeittain siten, ett� heikoimman tilan antanut vertailuperuste m��ritt�� lajin tilan.

Hallin It�meren populaatiokoko on v�hint��n 10 000 yksil�� ja sen lis�ksi populaation kasvuvaiheessa sen kasvunopeus on >7% tai saavutettaessa ymp�rist�n kantokyvyn populaatiokoko ei laske >10% 10 vuoden keskiarvolla. Merinis�kk��t arvioidaan lajeittain siten, ett� heikoimman tilan antanut vertailuperuste m��ritt�� lajin tilan.

Hallin >6-vuotiaiden naaraiden synnytyksist� >90 % johtaa el�v�n poikasen syntym��n. Merinis�kk��t arvioidaan lajeittain siten, ett� heikoimman tilan antanut vertailuperuste m��ritt�� lajin tilan.

Hallin levinneisyys kattaa koko Suomen merialueen, mik� vastaa sen luonnollista levinneisyysaluetta ennen kannan supistumista. It�merennorpan levinneisyys kattaa koko Suomen merialueen, mik� vastaa sen luonnollista levinneisyysaluetta ennen kannan supistumista. Merinis�kk��t arvioidaan lajeittain siten, ett� heikoimman tilan antanut vertailuperuste m��ritt�� lajin tilan.

Hallin traanin paksuus on mets�stetyill� yksil�ill� 40 mm ja sivusaaliiksi joutuneilla 35 mm. Merinis�kk��t arvioidaan lajeittain siten, ett� heikoimman tilan antanut vertailuperuste m��ritt�� lajin tilan.