Trofiakillan lajien monimuotoisuus vastaa arviointialueen luonnollista lajirunsautta. Kasveja sy�vien lintujen runsausindikaattorit, katso kuvaaja 1.

Trofiakillan lajien monimuotoisuus vastaa arviointialueen luonnollista lajirunsautta. Silakan ja kilohailin kalastuskuolevuuden ja kutukannankoon indikaattorit, katso kuvaaja 3.

Trofiakillan lajien monimuotoisuus vastaa arviointialueen luonnollista lajirunsautta. Pehmeiden pohjien pohjael�inyhteis�n monimuotoisuusindeksit (BQI, BBI, betadiversiteetti), katso kuvaaja 6.

Trofiakillan lajien monimuotoisuus vastaa arviointialueen luonnollista lajirunsautta. Pohjalta sy�vien ja kahlaajalintujen runsausindikaattorit, katso kuvaaja 1.

Trofiakillan lajien monimuotoisuus vastaa arviointialueen luonnollista lajirunsautta. El�inplanktonin lajisto on monimuotoista ja vastaa alueen luontaista lajistoa.

Trofiakillan lajien monimuotoisuus vastaa arviointialueen luonnollista lajirunsautta. Kuhan, ahvenen, vaellussiian, pinnalta sy�vien lintujen ja ulappalintujen runsausindikaattorit, katso kuvaaja 1.

Populaatiorunsaudet eri trofiakilloissa ovat trofiatasojen mukaisessa luonnollisessa tasapainossa ja takaavat energian siirtymisen ravintoverkossa mahdollistaen meriekosysteemin toiminnallisuuden. Hallin, it�merennorpan, py�ri�isen, merikotkan ja turskan runsausindikaattorit, katso kuvaajat 1, 3 ja 8.

Trofiakillan lajien monimuotoisuus vastaa arviointialueen luonnollista lajirunsautta. Hallin, it�merennorpan, py�ri�isen, merikotkan ja turskan runsausindikaattorit, katso kuvaajat 1, 3 ja 8.

Trofiakillan lajien monimuotoisuus vastaa arviointialueen luonnollista lajirunsautta. Kasviplanktonin kokonaisbiomassan, koostumuksen ja vuodenaikaiskehityksen sek� vesikasvien ja makrolevien indikaattorit, katso kuvaajat 1 ja 6.

Populaatiorunsaudet eri trofiakilloissa ovat trofiatasojen mukaisessa luonnollisessa tasapainossa ja takaavat energian siirtymisen ravintoverkossa mahdollistaen meriekosysteemin toiminnallisuuden. Kasveja sy�vien lintujen runsausindikaattorit, katso kuvaaja 1.

Populaatiorunsaudet eri trofiakilloissa ovat trofiatasojen mukaisessa luonnollisessa tasapainossa ja takaavat energian siirtymisen ravintoverkossa mahdollistaen meriekosysteemin toiminnallisuuden. Silakan ja kilohailin kalastuskuolevuuden ja kutukannankoon indikaattorit, katso kuvaaja 3.

Populaatiorunsaudet eri trofiakilloissa ovat trofiatasojen mukaisessa luonnollisessa tasapainossa ja takaavat energian siirtymisen ravintoverkossa mahdollistaen meriekosysteemin toiminnallisuuden. Pehmeiden pohjien pohjael�inyhteis�n monimuotoisuusindeksit (BQI, BBI, betadiversiteetti), katso kuvaaja 6.

Populaatiorunsaudet eri trofiakilloissa ovat trofiatasojen mukaisessa luonnollisessa tasapainossa ja takaavat energian siirtymisen ravintoverkossa mahdollistaen meriekosysteemin toiminnallisuuden. Pohjalta sy�vien ja kahlaajalintujen runsausindikaattorit, katso kuvaaja 1.

Populaatiorunsaudet eri trofiakilloissa ovat trofiatasojen mukaisessa luonnollisessa tasapainossa ja takaavat energian siirtymisen ravintoverkossa mahdollistaen meriekosysteemin toiminnallisuuden. El�inplanktonin kokonaism��r�n indikaattori, katso kuvaaja 1.

Populaatiorunsaudet eri trofiakilloissa ovat trofiatasojen mukaisessa luonnollisessa tasapainossa ja takaavat energian siirtymisen ravintoverkossa mahdollistaen meriekosysteemin toiminnallisuuden. Kuhan, ahvenen, vaellussiian, pinnalta sy�vien lintujen ja ulappalintujen runsausindikaattorit, katso kuvaaja 1.

Populaatiorunsaudet eri trofiakilloissa ovat trofiatasojen mukaisessa luonnollisessa tasapainossa ja takaavat energian siirtymisen ravintoverkossa mahdollistaen meriekosysteemin toiminnallisuuden. Kasviplanktonin kokonaisbiomassan ja vuodenaikaiskehityksen sek� vesikasvien ja makrolevien indikaattorit, katso kuvaajat 1 ja 6.

Trofiakillan lajipopulaatioiden ik�- tai kokojakauma vastaa kunkin populaation luonnollista jakaumaa alueella. Kasveja sy�vien lintujen ryhm�ss� on usean kokoisia lajeja yht� runsaana.

Trofiakillan lajipopulaatioiden ik�- tai kokojakauma vastaa kunkin populaation luonnollista jakaumaa alueella. Silakkakannan kokojakauma on tasapainossa.

Trofiakillan lajipopulaatioiden ik�- tai kokojakauma vastaa kunkin populaation luonnollista jakaumaa alueella. Pehmeiden pohjien pohjael�inyhteis�n monimuotoisuusindeksit (BQI, BBI, betadiversiteetti) osoittavat, ett� lajiston kokojakauma on laaja

Trofiakillan lajipopulaatioiden ik�- tai kokojakauma vastaa kunkin populaation luonnollista jakaumaa alueella. El�inplanktonin keskikoon indikaattori, katso kuvaaja 1.

Trofiakillan lajipopulaatioiden ik�- tai kokojakauma vastaa kunkin populaation luonnollista jakaumaa alueella. Kuhan, ahvenen, vaellussiian, pinnalta sy�vien lintulajien ja ulappalintulajien koko- ja ik�rakenne on tasapainossa.

Lajipopulaatioiden lis��ntyminen yll�pit�� trofiakiltaa riitt�v�n runsaana. Ulappalintujen lis��ntyminen ei ole ihmisen tai vieraspetojen h�iritsem��.

Lajipopulaatioiden lis��ntyminen yll�pit�� trofiakiltaa riitt�v�n runsaana. El�inplanktonin kokonaism��r�n indikaattori, katso kuvaaja 1.

Lajipopulaatioiden lis��ntyminen yll�pit�� trofiakiltaa riitt�v�n runsaana. Hallin, it�merennorpan ja merikotkan lis��ntymisindikaattorit, katso kuvaajat 1 ja 8.

Lajipopulaatioiden lis��ntyminen yll�pit�� trofiakiltaa riitt�v�n runsaana. Kasviplanktonin kokonaisbiomassan sek� vesikasvien ja makrolevien indikaattorit, katso kuvaajat 1 ja 6.