HELCOMissa asetetut avomeren kokonaistypen (N) ja – fosforin (P) pitoisuuksien kynnysarvot alitetaan It�-Suomenlahdella 312 µg N L-1 ja 17,3 µg P L-1, L�nsi-Suomenlahdella 262 µg N L-1 ja 16,7 µg P L-1, Pohjois-It�merell� 227 µg N L-1 ja 11,8 µg P L-1, Ahvenanmerell� 219 µg N L-1 ja 8,7 µg P L-1, Selk�merell� 220 µg N L-1 ja 7,4 µg P L-1, Merenkurkussa 242 µg N L-1 ja 7,4 µg P L-1ja Per�merell� 237 µg N L-1 ja 5,6 µg P L-1. HELCOMissa asetetut avomeren liuenneen ep�orgaanisen typen (DIN) ja fosforin (DIP) pitoisuuksien kynnysarvot alitetaan: It�-Suomenlahdella 53,2 µg DIN L-1 ja 21,1 µg DIP L-1, L�nsi-Suomenlahdella 53,2 µg DIN L-1 ja 15,5 µg DIP L-1, Pohjois-It�merell� 40,6 µg DIN L-1 ja 7,7 µg DIP L-1, Ahvenanmerell� 37,8 µg DIN L-1 ja 6,5 µg DIP L-1, Selk�merell� 39,2 µg DIN L-1 ja 5,9 µg DIP L-1, Merenkurkussa 51,8 µg DIN L-1 ja 3,1 µg DIP L-1 ja Per�merell� 72,9 µg DIN L-1 ja 2,2 µg DIP L-1.

Vesienhoidossa asetetut rannikkovesien kokonaisfosfori (P)- ja kokonaistyppipitoisuuksien (N) kynnysarvot alitetaan: Suomenlahden sis�isiss� rannikkovesiss� 24 P ja 350 N µg L-1, Suomenlahden ulommissa rannikkovesiss� 20 P ja 325 N µg L-1, Lounaisessa sis�saaristossa 23 P ja 325 N µg L-1, Lounaisessa v�lisaaristossa 20 P ja 310 N µg L-1, Lounaisessa ulkosaaristossa 18 P ja 290 N µg L-1, Selk�meren sis�isiss� rannikkovesiss� 20 P ja 315 N µg L-1, Selk�meren ulommissa rannikkovesiss� 14 P ja 275 N µg L-1, Merenkurkun sis�saaristossa 17 P ja 325 N µg L-1, Merenkurkun ulkosaaristossa 13 P ja 280 N µg L-1, Per�meren sis�isiss� rannikkovesiss� 14 P ja 340 N µg L-1 ja Per�meren ulommissa rannikkovesiss� 11 P ja 315 N µg L-1.

HELCOMissa avomerelle asetetut kasviplanktonin klorofyllipitoisuuden kynnysarvot alitetaan: It�-Suomenlahdella 2,30 µg L, L�nsi-Suomenlahdella 1,90 µg L-1, Pohjois-It�merell� 1,65 µg L-1, Ahvenanmerell� 1,5 µg L-1, Selk�merell� 1,5 µg L-1, Merenkurkussa 2,00 µg L-1 ja Per�merell� 2,00 µg L-1.

Vesienhoidossa asetetut rannikkovesien ravinnepitoisuuksien kynnysarvot alitetaan: Suomenlahden sis�isiss� rannikkovesiss� 3,5 µg L-1, Suomenlahden ulommissa rannikkovesiss� 2,5 µg L-1, Lounaisessa sis�saaristossa 3,0 µg L-1, Lounaisessa v�lisaaristossa 2,5 µg L-1, Lounaisessa ulkosaaristossa 2,3 µg L-1, Selk�meren sis�isiss� rannikkovesiss� 2,7 µg L-1, Selk�meren ulommissa rannikkovesiss� 2,1 µg L-1, Merenkurkun sis�saaristossa 3,3 µg L-1, Merenkurkun ulkosaaristossa 2,2 µg L-1, Per�meren sis�isiss� rannikkovesiss� 3,3 µg L-1 ja Per�meren ulommissa rannikkovesiss� 2,2 µg L-1.

Sinilev�kukintojen laajuus ja biomassa alittavat HELCOMissa sovitut indeksin kynnysarvot: Suomenlahdella 0,90; Pohjois-It�merell� 0,77; ja Selk�merell� 0,58.

HELCOMissa asetetut avomeren n�k�syvyys kynnysarvot ylitet��n: It�-Suomenlahdella 5,3 m, L�nsi-Suomenlahdella 5,9 m, Pohjois-It�merell� 7,1 m, Ahvenanmerell� 6,9 m, Selk�merell� 6,8 m, Merenkurkussa 6,0 m ja Per�merell� 5,8 m.

Vesienhoidossa asetetut rannikkovesien n�k�syvyyden kynnysarvot ylitet��n: Suomenlahden sis�isiss� rannikkovesiss� 3,5 m, Suomenlahden ulommissa rannikkovesiss� 4,4 m, Lounaisessa sis�saaristossa 3,6 m, Lounaisessa v�lisaaristossa 4,6 m, Lounaisessa ulkosaaristossa 5,8 m, Selk�meren sis�isiss� rannikkovesiss� 3,3 m, Selk�meren ulommissa rannikkovesiss� 4,1 m, Merenkurkun sis�saaristossa 2,3 m, Merenkurkun ulkosaaristossa 3,7 m, Per�meren sis�isiss� rannikkovesiss� 2,4 m ja Per�meren ulommissa rannikkovesiss� 3,3 m. Rehev�itymistila m��ritet��n HELCOMin HEAT-ty�kalulla, joka arvioi ensin indikaattorien painotetun keskiarvon indikaattoriryhmitt�in. Rehev�itymistilan kokonaisarvio m��r�ytyy heikoimmassa tilassa olevan indikaattoriryhm�n mukaan.

Happipitoisuus on korkeampi kuin 7,7 mg L-1 Selk�meren avomerell� 8,1 mg L-1Merenkurkun avomerell� ja 8,8 mg L-1Per�meren avomerell�. Lis�ksi It�-Suomenlahden avomerell� 6,0 mg L-1 happipitoisuus esiintyy suuremmassa tilavuudessa kuin 14 km3.

It�meress� olevan hapen vajaus ei saa ylitt�� happivelkaindeksin kynnysarvoja, jotka ovat L�nsi-Suomenlahdella 8,66, Pohjois-It�merell� 8,66, Ahvenanmerell� 2,02, Selk�merell� 2,02 ja Per�merell� 0,81.

Monivuotisten lev�lajien ja -luontotyyppien esiintyminen ja syvyysjakautuma vastaa rehev�itym�tt�mi� olosuhteita. Katso kuvaaja 6.

Merenpohjan el�inyhteis�n levinneisyys, runsaus ja lajisto vastaavat luonnollisia olosuhteita ilman rehev�itymisen haitallisia vaikutuksia, katso kuvaaja 6 (BBI- ja BQI-indeksit).

Ihmistoiminnan seurauksena mereen joutuvien ravinteiden ja orgaanisen aineen m��r� sek� niiden pitoisuudet vedess� ovat tasolla, joka ei aiheuta meriymp�rist�ss� suoria tai ep�suoria haitallisia vaikutuksia.

Kasviplanktonin a-klorofyllin pitoisuus kullakin arviointialueella on tasolla, mik� vastaa luonnollista rehevyyden tasoa ja yll�pit�� monimuotoista planktonyhteis��.

Haitallisten lev�kukintojen frekvenssi ja laajuus ovat tasolla, mik� vastaa luonnollista rehevyyden tasoa ja yll�pit�� monimuotoista planktonyhteis��.

Vesi on kirkasta, mik� vastaa luonnollista rehevyyden tasoa.

Hapen m��r� on riitt�v� yll�pit�m��n kasvi- ja el�inyhteis�jen herkempi� lajeja.