Member State report / Art8 / 2012 / D5 / Finland / Baltic Sea
| Report type | Member State report to Commission |
| MSFD Article | Art. 8 Initial assessment (and Art. 17 updates) |
| Report due | 2012-10-15 |
| GES Descriptor | D5 Eutrophication |
| Member State | Finland |
| Region/subregion | Baltic Sea |
| Reported by | innish Meteorological Institute, Centres for Economic Development, Transport and the Environment from South Ostrobothnia, Finnish Game and Fisheries Research Institute, Centres for Economic Development, Transport and the Environment from Southwest Finland, North Ostrobothnia, Finnish Environment Institute, Centres for Economic Development, Transport and the Environment from Southwest Finland, North Ostrobothnia, Uusimaa, Finnish Game and Fisheries Research Institute, Finnish Transport Agency, Finnish Transport Safety Agency, Finnish Environment Institute, Finnish Game and Fisheries Research Institute, Centre for Economic Development, Transport and the Environment from Southwest Finland, Radiation and Nuclear Safety Authority, Finnish Environment Institute, Finnish Environment Institute, Centres for Economic Development, Transport and the Environment from South Ostrobothnia, North Ostrobothnia, Southwest Finland, Southeast Finland, Lapland, Finnish Meteorological Institute, Centres for Economic Development, Transport and the Environment from Southwest Finland, Uusimaa, Finnish Environment Institute, Finnish Environment Institute, Finnish Game and Fisheries Research Institute |
| Report date | 2012-09-28 |
| Report access | MSFD8bPressures_20130515_140543.xml |
Archipelago Sea
GES component |
D5C1 Nutrient concentrations (5.1, 5.1.1) |
5.1.2 Nutrient ratios (silica, nitrogen and phosphorus) |
D5C1 Nutrient concentrations (5.1, 5.1.1) |
5.1.2 Nutrient ratios (silica, nitrogen and phosphorus) |
D5C2 Chlorophyll-a concentration (5.2.1) |
D5C4 Photic limit (5.2.2) |
D5C3 Harmful algal blooms (5.2.4) |
D5C6 Opportunistic macroalgae of benthic habitats (5.2.3) |
D5C7 Macrophyte communities of benthic habitats (5.3.1) |
||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Feature |
LevelPressureOverall |
LevelPressureNLoad |
LevelPressureNConcentration |
LevelPressurePLoad |
LevelPressurePConcentration |
LevelPressureOLoad |
LevelPressureOConcentration |
ImpactPressureWaterColumn |
ImpactPressureSeabedHabitats |
||||||
Assessment Topic |
NutrientsOrganicEnrichment5_1
|
NutrientsNitrogen5_1
|
NutrientsPhosphorus5_1
|
NutrientsOrganicMatter5_1
|
NutrientsEnrichmentWaterColumn5_2or5_3
|
||||||||||
Element |
NutrientLevels, Transparency |
OxygenLevels |
|||||||||||||
Element 2 |
|||||||||||||||
ThresholdValue |
|||||||||||||||
Threshold value/Value unit |
|||||||||||||||
Proportion threshold value |
|||||||||||||||
Status of criteria/indicator |
NotAssessed |
NotGood |
NotGood |
NotAssessed |
NotGood |
||||||||||
Status trend |
Unknown_NotAssessed |
Unknown_NotAssessed |
Unknown_NotAssessed |
Unknown_NotAssessed |
|||||||||||
Status confidence |
Low |
Moderate |
Moderate |
Low |
Moderate |
||||||||||
Description (status of criteria/indicator) |
Insufficient data
|
Saaristomeren sisempien rannikkoalueiden tila on yleensä välttävä ja ulkosaariston tyydyttävä.
|
VPD: Saaristomeri on pääasiassa tyydyttävässä tilassa. Eräät rannikonläheiset lahdet on fosforin perusteella luokiteltu välttäviksi.
|
Insufficient data
|
HELCOM: Kaikki Itämeren altaat, lukuun ottamatta avointa Perämerta luokiteltiin vuosina 2001-2006 rehevöityneiksi (ravinteet, kasviplankton, näkösyvyys) perusteella. VPD: Alue on pääosin tyydyttävässä tilassa, osa välttävässä, osa huonossa.
|
||||||||||
Limitations |
Vuodenaikaisuudella suuri vaikutus tuloksiin.
|
Vuodenaikaisuudella suuri vaikutus tuloksiin.
|
Vuodenaikaisuudella suuri vaikutus tuloksiin.
|
Trendejä ei voida esittää Trends-kolumneissa, koska Topic (ImpactPressureWaterColumn) käsittää useita muuttujia: kasviplanktonlajisto, kasviplankton määrä, levämyrkyt, näkösyvyys.
|
|||||||||||
Assessment period |
|||||||||||||||
Description |
Suomen merialueista - valuma-alueen kokoon suhteutettuna - Saaristomeren kuormitus on korkeimmalla tasolla; Saaristomereen laskevien jokien valuma-alueen pinta-alaan suhteutettu fosforikuorma on huomattavan korkea. Saaristomeren typpikuorma ei sen sijaan ole muihin valuma-alueisiin verrattuna e...
|
Saaristomerelle tuleva typpilaskeuma on laskeumamittausten perusteella laskenut jonkin verran viimeisten 10 - 20 vuoden aikana. Pohjanlahdella DIP -taso laskee pohjoiseen päin mentäessä Saaristomereltä Perämerelle, kun taas typen osalta tilanne on päinvastainen; DIN -taso Perämerellä on huomattav...
|
Saaristomerellä pintaveden ja pohjanläheisen veden kesäaikaiset kokonaistyppipitoisuudet (TN) ovat nykyään pääosin samalla tasolla kuin 1980-luvun alkupuolella. Vain paikoin sisä- ja välisaaristossa pitoisuustaso on jonkin verran kasvanut.
Pintaveden talvinen TN -pitoisuus on nyt monin paikoin s...
|
Saaristomereen laskevien jokien ravinnevirtaamissa ei ole tapahtunut muutoksia viimeisten parinkymmenen vuoden aikana.
|
Pintaveden kesäaikainen kokonaisfosforipitoisuus (TP) on kasvanut valtaosassa Saaristomerta 1980-luvun alkupuolelta 2000-luvun loppupuolelle (2004–08) 15–60% ja osittain tätäkin enemmän. Kasvu kuitenkin taittui 2000-luvulle tultaessa lukuun ottamatta osaa ulkosaaristoa, jossa kasvu jatkoi 2000-lu...
|
Orgaaninen aine kuluttaa hajotessaan happea ja sen kuormitus voi heikentää merialueiden happitilannetta erityisesti suojaisissa lahdissa ja sisäsaariston altaissa, joissa veden vaihtuvuus on hidasta. Saaristomeren rannikolta löytyykin yleisesti hapettomia pohjasedimenttejä.
|
Suomen rannikkoalueilla keskimääräinen orgaanisen kokonaishiilen pitoisuus pintavedessä vaihtelee välillä 2,9 – 6,0 mg L-1 (keskiarvo vuosilta 2007-11) merialueesta riippuen. Saaristomerellä pitoisuudet ovat selvästi muita alueita alhaisempia; Saaristomerellä kokonaishiilen pitoisuuksissa ei ole havaittu muutosta 1980-luvulta tähän päivääna.
|
KASVIPLANKTON: Saaristomerellä loppukesän sinileväbiomassat ovat kasvaneet 1990-luvun lopulta lähtien. Saaristomerellä planktonlevien määrää kuvaavan a- klorofyllin pitoisuus vaihtelee loppukesäisin keskimäärin 2 μg/l ja 50 μg/l välillä. A-klorofyllin pitoisuus on kasvanut koko Saaristomerellä 1...
|
Saaristomeren rannikolta löytyy yleisesti hapettomia pohjasedimenttejä: alueella on runsaasti eristäytyneitä syvänteitä joissa vesi vaihtuu hitaasti. Seisahtaneessa syvävedessä hapettomuus on kesäisin säännöllistä. Kaikkein syvimmät alueet ovat yhteydessä aluetta halkoviin kanjoneihin, joissa vir...
|
||||||
Input load |
UnKnown_NotAstassed
|
||||||||||||||
Load unit |
|||||||||||||||
Confidence |
NotReported |
||||||||||||||
Trends (recent) |
Decreasing
|
Stable
|
Increasing
|
Stable
|
|||||||||||
Trends (future) |
Decrease
|
Unknown_NotAssessed |
Decrease
|
Unknown_NotAssessed |
|||||||||||
Description (activities) |
Lounaisella rannikolla maatalous on, lukuun ottamatta suurimpien kaupunkien edustoja, selkeästi suurin ravinnekuormittaja. Turun edustalle tulee jokien välityksellä ravinteita enemmän maataloudesta kuin kaupungin puhdistetuista jätevesistä. Kalankasvatus on Suomessa keskittynyt lounaisille merial...
|
||||||||||||||
Activity type |
|
||||||||||||||
Information gaps |
|||||||||||||||
Bay of Bothnia
GES component |
D5C1 Nutrient concentrations (5.1, 5.1.1) |
5.1.2 Nutrient ratios (silica, nitrogen and phosphorus) |
D5C1 Nutrient concentrations (5.1, 5.1.1) |
5.1.2 Nutrient ratios (silica, nitrogen and phosphorus) |
D5C2 Chlorophyll-a concentration (5.2.1) |
D5C4 Photic limit (5.2.2) |
D5C3 Harmful algal blooms (5.2.4) |
D5C7 Macrophyte communities of benthic habitats (5.3.1) |
D5C6 Opportunistic macroalgae of benthic habitats (5.2.3) |
||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Feature |
LevelPressureOverall |
LevelPressureNLoad |
LevelPressureNConcentration |
LevelPressurePLoad |
LevelPressurePConcentration |
LevelPressureOLoad |
LevelPressureOConcentration |
ImpactPressureWaterColumn |
ImpactPressureSeabedHabitats |
||||||
Assessment Topic |
NutrientsOrganicEnrichment5_1
|
NutrientsNitrogen5_1
|
NutrientsPhosphorus5_1
|
NutrientsOrganicMatter5_1
|
NutrientsEnrichmentWaterColumn5_2or5_3
|
||||||||||
Element |
NutrientLevels, Transparency |
OxygenLevels |
|||||||||||||
Element 2 |
|||||||||||||||
ThresholdValue |
|||||||||||||||
Threshold value/Value unit |
|||||||||||||||
Proportion threshold value |
|||||||||||||||
Status of criteria/indicator |
NotAssessed |
NotGood |
Good |
NotAssessed |
NotGood |
||||||||||
Status trend |
Unknown_NotAssessed |
Declining |
Declining |
Declining |
|||||||||||
Status confidence |
Low |
Moderate |
Moderate |
Low |
Moderate |
||||||||||
Description (status of criteria/indicator) |
Insufficient data
|
HELCOM: Typen osalta tila tyydyttävä
|
HELCOM: Avomeren tila on hyvä. VPD: Perämeren keski- ja eteläosien rannikkovesien tila on hyvä tai erinomainen. Eteläisimmän osan tila on tyydyttävä, Lapuanjoen edustan Andra Sjön tila on huono.
|
Insufficient data
|
HELCOM: Avomeren tila hyvä (ravinteet, kasviplankton, näkösyvyys) perusteella. VPD: Eteläosan ulkosaariston tila tyydyttävä, pohjoisosan rannikon pääosin tyydyttävä, ulompien pääosin hyvä.
|
||||||||||
Limitations |
Vuodenaikaisuudella suuri vaikutus tuloksiin.
|
Vuodenaikaisuudella suuri vaikutus tuloksiin.
|
Vuodenaikaisuudella suuri vaikutus tuloksiin.
|
Trendejä ei voida esittää Trends-kolumneissa, koska Topic (ImpactPressureWaterColumn) käsittää useita muuttujia: kasviplanktonlajisto, kasviplankton määrä, levämyrkyt, näkösyvyys. KASVIPLANKTON: vuosien välinen vaihtelu selittyy osaksi paikallisella näyttenotolla ja harvalla ajallisella näytteenottotiheydellä.
|
|||||||||||
Assessment period |
|||||||||||||||
Description |
Suomen merialueista Perämerelle tulee eniten ravinnekuormitusta, mikä johtuu sen valuma-alueen suuresta koosta. Rannikkovesiin kohdistuva fosforikuormitus on vähentynyt. Pistekuormitus lisääntyi Perämeren alueella vielä 1980-luvun puolivälin jälkeen toisin kuin muilla Itämeren alueilla. Yhtenä sy...
|
Rannikkovesiin kohdistuva typpikuormitus kasvoi yleisesti Suomessa 1980-luvulla. Tämä johtui maatalouden voimistumisesta, taajamien kasvusta, kalanviljelystä ja suurista laskeumista, mutta myös jokien virtaamien kasvusta. Pistekuormitus lisääntyi Perämeren alueella vielä 1980-luvun puolivälin jäl...
|
Perämeri on ravinnetasoltaan alhaisin Suomea ympäröivistä merialueista. Sen DIN -taso nousi hieman 1980-luvulla. Tällä hetkellä avomeren tyypillinen talvitaso on 7-8 µmol/l DIN. Perämeri on minimiravinteen suhteen voimakkaasti fosforirajoitteinen DIN/DIP -suhteella 70 - 80 (alaraja 25-30). Peräm...
|
Maatalouden fosforikuorma Perämeren rannikkovesiin on vähentynyt vuoden 1985 jälkeen.
|
Perämeri on ravinnetasoltaan alhaisin Suomea ympäröivistä merialueista. Sen DIP -taso laski 1970-luvulta vuosituhannen vaihteeseen saakka. Tällä hetkellä avomeren tyypillinen talvitaso on 7-8 µmol/l DIN ja <0.1 µmol/l DIP. Perämeri on minimiravinteen suhteen voimakkaasti fosforirajoitteinen DI...
|
Suomen joet kuljettavat vuosittain keskimäärin noin miljoona tonnia orgaanista hiiltä mereen. Yli puolet tästä kuormasta päätyy Perämereen. Perämeren suuri kuorma johtuu valuma-alueen suuresta turvealasta.
Perämeren osuus orgaanisen aineen kuormituksesta on suuri, koska sen valuma-alueella on ru...
|
Suomen rannikkoalueilla keskimääräinen orgaanisen kokonaishiilen pitoisuus pintavedessä vaihtelee välillä 2,9 – 6,0 mg L-1 (keskiarvo vuosilta 2007-11) merialueesta riippuen. Suurimpia pitoisuudet ovat Perämerellä. Perämeren rannikolla määrät ovat nousseet 1980-luvulta tähän päivään. Avome...
|
KASVIPLANKTON: Mahdollisesti myrkylliset kasviplanktonlajit ovat Perämeressä selvästi harvinaisempia kuin Itämeren eteläisemmissä osissa.
Perämeren avovesi on niukkaravinteista, minkä vuoksi vuotuinen perustuotanto ja kasviplanktonin biomassa ovat huomattavasti pienempiä kuin Selkämeressä. Peräm...
|
Perämerellä pohjanläheiset vedet ja pohjien eliöyhteisöt eivät kärsi hapenpuutteesta. Pohjalla hapen kyllästysaste on yleensä 80 - 95 %. Rannikkoalueellakaan ei ole tiedossa alueita, jotka kärsisivät hapettomuudesta. Hyvät happiolosuhteet johtuvat pääasiassa kahdesta seikasta:
1. Vesimassan heik...
|
||||||
Input load |
UnKnown_NotAstassed
|
||||||||||||||
Load unit |
|||||||||||||||
Confidence |
NotReported |
||||||||||||||
Trends (recent) |
Unknown_NotAssessed |
Increasing
|
Stable
|
Decreasing
|
Stable
|
Increasing
|
|||||||||
Trends (future) |
Unknown_NotAssessed |
Increase
|
Unknown_NotAssessed |
Increase
|
Unknown_NotAssessed |
||||||||||
Description (activities) |
Rannikkovesiin kohdistuva fosforikuormitus on vähentynyt. Tämä johtuu suurelta osin teollisuusprosessien kehittymisestä ja jätevesien puhdistuksen tehostumisesta. Sen sijaan typpikuormitus kasvoi yleisesti Suomessa 1980-luvulla. Pistekuormitus lisääntyi Perämeren alueella vielä 1980-luvun puolivä...
|
||||||||||||||
Activity type |
|
||||||||||||||
Information gaps |
|||||||||||||||
Bothnian Sea
GES component |
D5C1 Nutrient concentrations (5.1, 5.1.1) |
5.1.2 Nutrient ratios (silica, nitrogen and phosphorus) |
D5C1 Nutrient concentrations (5.1, 5.1.1) |
5.1.2 Nutrient ratios (silica, nitrogen and phosphorus) |
D5C2 Chlorophyll-a concentration (5.2.1) |
D5C4 Photic limit (5.2.2) |
D5C3 Harmful algal blooms (5.2.4) |
D5C7 Macrophyte communities of benthic habitats (5.3.1) |
D5C6 Opportunistic macroalgae of benthic habitats (5.2.3) |
||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Feature |
LevelPressureOverall |
LevelPressureNLoad |
LevelPressureNConcentration |
LevelPressurePLoad |
LevelPressurePConcentration |
LevelPressureOLoad |
LevelPressureOConcentration |
ImpactPressureWaterColumn |
ImpactPressureSeabedHabitats |
||||||
Assessment Topic |
NutrientsOrganicEnrichment5_1
|
NutrientsNitrogen5_1
|
NutrientsPhosphorus5_1
|
NutrientsOrganicMatter5_1
|
NutrientsEnrichmentWaterColumn5_2or5_3
|
||||||||||
Element |
NutrientLevels, Transparency |
OxygenLevels |
|||||||||||||
Element 2 |
|||||||||||||||
ThresholdValue |
|||||||||||||||
Threshold value/Value unit |
|||||||||||||||
Proportion threshold value |
|||||||||||||||
Status of criteria/indicator |
NotAssessed |
NotGood |
NotGood |
NotAssessed |
NotGood |
||||||||||
Status trend |
Unknown_NotAssessed |
Unknown_NotAssessed |
Unknown_NotAssessed |
Unknown_NotAssessed |
|||||||||||
Status confidence |
Low |
Moderate |
Moderate |
Low |
Moderate |
||||||||||
Description (status of criteria/indicator) |
Insufficient data
|
HELCOM: Avomeren tila ei ole hyvä. VPD: Eteläisimmän osan tila on tyydyttävä. Lapuanjoen edustan Andra Sjön tila on huono.
|
HELCOM: Avomeren tila hyvä. VPD: Selkämeren eteläosan tila on pääosin tyydyttävä, mutta esim. Porin edustan merialueen tila on hyvä. Selkämeren pohjoisosan tila on hyvä, mutta sisempien rannikkovesien tyydyttävä.
|
Insufficient data
|
HELCOM: Avomeren tila ei ole hyvä.
VPD: Rannikkovesien tila on hyvä, tyydyttävä tai välttävä. Etelässä ulommat rannikkovedet ovat hyvässä tilassa.
|
||||||||||
Limitations |
Vuodenaikaisuudella suuri vaikutus tuloksiin.
|
Vuodenaikaisuudella suuri vaikutus tuloksiin.
|
Avomereltä havaintoja orgaanisen kokonaishiilen pitoisuudesta pintavedessä on niukasti.
|
Trendejä ei voida esittää Trends-kolumneissa, koska Topic (ImpactPressureWaterColumn) käsittää useita muuttujia: kasviplanktonlajisto, kasviplankton määrä, levämyrkyt, näkösyvyys.
|
|||||||||||
Assessment period |
|||||||||||||||
Description |
Vaikka Selkämeren rannikkovesiin laskee useita varsin voimakkaasti maatalouden kuormittamia jokia, selvästi rehevöityneiden vesialueiden koko on yleensä varsin pieni; avoimen rannikon ansiosta rehevöitynyt rannikkovyöhyke on selvästi kapeampi kuin Saaristomerellä. Kokemäenjoen edustan voimakas re...
|
Avomerialueiden DIN -taso on noussut hieman Selkämerellä. Trendit koskevat avomerialueita. DIN -tason ajallinen muutos (1970-2005) Selkämerellä: useimmiten suurimmat arvot on havaittu 1980-90 -luvuilla. Selkämeri on hitaasti rehevöitynyt 1980-luvulta alkaen ja kehitys on ollut erityisen näkyvä...
|
Katsottaessa tilannetta esiteollisista ajoista nykypäivään avomerialueiden DIP -taso on noussut selvästi Selkämerellä. DIP -tason ajallinen muutos (1970-2005) Selkämerellä: useimmiten suurimmat arvot on havaittu 1980-90 -luvuilla. Selkämeri on hitaasti rehevöitynyt 1980-luvulta alkaen ja kehitys...
|
Suomen rannikkoalueilla keskimääräinen orgaanisen kokonaishiilen pitoisuus pintavedessä vaihtelee välillä 2,9 – 6,0 mg L-1 (keskiarvo vuosilta 2007-11) merialueesta riippuen. Selkämerellä ei ole havaittu muutosta rannikon kokonaishiilen määrässä 1980-luvulta tähän päivään. Avomereltä havai...
|
KASVIPLANKTON: Selkämeren eteläosan ulompien rannikkovesien tila on a -klorofyllin perusteella hyvä Porin edustaa lukuun ottamatta. Sisemmissä rannikkovesissä on tyydyttäviä alueita Porin edustalla ja paikoitellen Luvialta Raumalle. Pihlavanlahti ja sen edusta ovat välttäviä, kun taas Preiviikin...
|
Eteläisen Selkämeren rannikkovesissä pohjanläheisen veden happitilanne on parempi kuin Saaristomerellä, koska vedet ovat siellä matalampia, vesi sekoittuu paremmin ja veden kesäaikainen kerrostuminen on vähäisempää.
|
|||||||||
Input load |
UnKnown_NotAstassed
|
||||||||||||||
Load unit |
|||||||||||||||
Confidence |
NotReported |
||||||||||||||
Trends (recent) |
Unknown_NotAssessed |
Increasing
|
Decreasing
|
Stable
|
Unknown_NotAssessed |
Stable
|
|||||||||
Trends (future) |
Unknown_NotAssessed |
Increase
|
Unknown_NotAssessed |
Decrease
|
Unknown_NotAssessed |
||||||||||
Description (activities) |
Vaikka Selkämeren rannikkovesiin laskee useita varsin voimakkaasti maatalouden kuormittamia jokia, selvästi rehevöityneiden vesialueiden koko on yleensä varsin pieni; avoimen rannikon ansiosta rehevöitynyt rannikkovyöhyke on selvästi kapeampi kuin Saaristomerellä. Kokemäenjoen edustan voimakas re...
|
||||||||||||||
Activity type |
|
||||||||||||||
Information gaps |
|||||||||||||||
Gulf of Finland
GES component |
5.1.2 Nutrient ratios (silica, nitrogen and phosphorus) |
D5C2 Chlorophyll-a concentration (5.2.1) |
D5C4 Photic limit (5.2.2) |
D5C3 Harmful algal blooms (5.2.4) |
D5C7 Macrophyte communities of benthic habitats (5.3.1) |
D5C6 Opportunistic macroalgae of benthic habitats (5.2.3) |
||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Feature |
LevelPressureOverall |
LevelPressureNLoad |
LevelPressureNConcentration |
LevelPressurePLoad |
LevelPressurePConcentration |
LevelPressureOLoad |
LevelPressureOConcentration |
ImpactPressureWaterColumn |
ImpactPressureSeabedHabitats |
|||||
Assessment Topic |
NutrientsOrganicEnrichment5_1
|
NutrientsNitrogen5_1
|
NutrientsOrganicMatter5_1
|
NutrientsEnrichmentWaterColumn5_2or5_3
|
||||||||||
Element |
NutrientLevels, Transparency |
OxygenLevels |
||||||||||||
Element 2 |
||||||||||||||
ThresholdValue |
||||||||||||||
Threshold value/Value unit |
||||||||||||||
Proportion threshold value |
||||||||||||||
Status of criteria/indicator |
NotAssessed |
NotGood |
NotAssessed |
NotGood |
||||||||||
Status trend |
Unknown_NotAssessed |
Improving |
Improving |
Improving |
||||||||||
Status confidence |
Low |
Moderate |
Low |
Moderate |
||||||||||
Description (status of criteria/indicator) |
Insufficient data
|
HELCOM: Avomeren tila ei ole hyvä. VPD: Itäisen Suomenlahden sisäsaariston tila on pääosin tyydyttävä ja ulkosaariston hyvä. Läntisen Suomenlahden sisäsaariston tila vaihtelee hyvästä välttävään, ulkosaariston tila on tyydyttävä.
|
Insufficient data
|
HELCOM: Avomeren tila ei ole hyvä.
VPD: Itäosan rannikkovedet tyydyttävä-välttävä. Kymijoen vaikutusalue: sisäsaaristo tyydyttävä/välttävä; ulkosaaristo välttävä. Uudenmaan sisäsaariston tyydyttävä-huono; ulkosaaristo pääosin tyydyttävä.
|
||||||||||
Limitations |
Vuodenaikaisuudella suuri vaikutus tuloksiin.
|
Vuodenaikaisuudella suuri vaikutus tuloksiin.
|
Vuodenaikaisuudella suuri vaikutus tuloksiin.
|
Avomereltä havaintoja vähän.
|
Trendejä ei voida esittää Trends-kolumneissa, koska Topic (ImpactPressureWaterColumn) käsittää useita muuttujia: kasviplanktonlajisto, kasviplankton määrä, levämyrkyt, näkösyvyys.
|
|||||||||
Assessment period |
||||||||||||||
Description |
Suomenlahden rannikon valuma-alueet ovat tiheästi asutettuja ja suurelta osin viljeltyjä. Rannikkovesien rehevöitymistä aiheuttavat jätevedenpuhdistamoilta ja maa- ja metsätaloudesta tulevan kuormituksen lisäksi haja-asutusalueilla puutteellisesti käsitelty jätevesi. Pietarin kaupungin ravinnekuo...
|
Tarkastelujakso vaikuttaa oleellisesti trendien suuntaan: jaksolla 1977–2009 Uudellamaalla mereen vuosittain kulkeutuvat ravinnemäärät olivat lievässä laskussa. Runsaat vesisateet talvella ja suuret huuhtoutumat ovat kasvattaneet maa-alueilta tulevia ravinnehuuhtoumia 2000-luvulla. Eniten (fosfor...
|
Suomenlahdella ja varsinaisen Itämeren pohjoisosassa minimiravinne saattaa muuttua kasvukauden aikana typestä fosforiin, kun sinileväkukintojen sitoma typpi vapautuu veteen myös muiden leväryhmien käyttöön. Avomerialueiden DIN -taso on lähes kaksinkertaistunut Suomenlahdella. Trendit koskevat avo...
|
Vuoden 1985 jälkeen Suomenlahden maatalousvaltaisten jokien fosforivirtaama on hieman alentunut. Tarkastelujakso vaikuttaa oleellisesti trendien suuntaan: jaksolla 1977–2009 Uudellamaalla mereen vuosittain kulkeutuvat ravinnemäärät olivat lievässä laskussa; jaksolla 1990–2009 tarkasteltuna kokona...
|
Katsottaessa tilannetta esiteollisista ajoista nykypäivään avomerialueiden DIP -taso on kaksinkertaistunut Suomenlahdella . Suomea reunustavien merialueiden ravinnetaso on korkein Suomenlahdella, erityisesti fosfaattifosforin osalta. Suomenlahden ravinnetaso on fosforin osalta korkein Suomea ympä...
|
Suomen joet kuljettavat vuosittain keskimäärin noin miljoona tonnia orgaanista hiiltä mereen. Yli puolet tästä kuormasta päätyy Perämereen. Perämeren suuri kuorma johtuu valuma-alueen suuresta turvealasta. Suomenlahden valuma-alueelta tuleva orgaanisen aineen kuormitus on sen sijaan selkeästi alh...
|
Suomen rannikkoalueilla keskimääräinen orgaanisen kokonaishiilen pitoisuus pintavedessä vaihtelee välillä 2,9 – 6,0 mg L-1 merialueesta riippuen, ollen Suomenlahdella 5,0 mg L-1 (keskiarvo vuosilta 2007-11). Suomenlahden rannikolla kokonaishiilen pitoisuuksissa ei ole havaittu muutosta 1980-luvulta tähän päivään.
|
KASVIPLANKTON: Kevätkukintalajistossa panssarilevien osuus on viime vuosikymmeninä kasvanut etenkin rannikonläheisissä vesissä ja piilevien osuus vähentynyt. Myös joidenkin yksittäisten lajien (Suomenlahdella esimerkiksi panssarilevät Dinophysis acuminata, D. norvegica, piilevä Skeletonema costat...
|
Suomenlahden rannikkovyöhykkeellä on runsaasti saarien ja matalikkojen eristämiä altaita, joissa vesi vaihtuu hitaasti. Näiden alueiden seisahtaneessa syvävedessä hapettomuus on kesäisin säännöllistä. Vesi sekoittuu kuitenkin syvyyssuunnassa syksyisin, mistä syystä hapettomuus rannikolla ei ole j...
|
|||||
Input load |
UnKnown_NotAstassed
|
|||||||||||||
Load unit |
||||||||||||||
Confidence |
NotReported |
|||||||||||||
Trends (recent) |
Unknown_NotAssessed |
Increasing
|
Decreasing
|
Increasing
|
Stable
|
Increasing
|
||||||||
Trends (future) |
Unknown_NotAssessed |
Decrease
|
Unknown_NotAssessed |
|||||||||||
Description (activities) |
Eteläisellä ja lounaisella rannikolla maatalous on, lukuun ottamatta suurimpien kaupunkien edustoja ja Kymijoen suuta, selkeästi suurin ravinnekuormittaja. Pääkaupunkiseudun ja Turun edustalle tulee jokien välityksellä ravinteita enemmän maataloudesta kuin näiden kaupunkien puhdistetuista jäteves...
|
|||||||||||||
Activity type |
|
|||||||||||||
Information gaps |
||||||||||||||
Northern Baltic Proper
GES component |
D5C1 Nutrient concentrations (5.1, 5.1.1) |
5.1.2 Nutrient ratios (silica, nitrogen and phosphorus) |
D5C1 Nutrient concentrations (5.1, 5.1.1) |
5.1.2 Nutrient ratios (silica, nitrogen and phosphorus) |
D5C2 Chlorophyll-a concentration (5.2.1) |
D5C4 Photic limit (5.2.2) |
D5C3 Harmful algal blooms (5.2.4) |
D5C7 Macrophyte communities of benthic habitats (5.3.1) |
D5C6 Opportunistic macroalgae of benthic habitats (5.2.3) |
|||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Feature |
LevelPressureOverall |
LevelPressureNLoad |
LevelPressureNConcentration |
LevelPressurePLoad |
LevelPressurePConcentration |
LevelPressureOConcentration |
ImpactPressureWaterColumn |
ImpactPressureSeabedHabitats |
||||||
Assessment Topic |
NutrientsOrganicEnrichment5_1
|
NutrientsNitrogen5_1
|
NutrientsPhosphorus5_1
|
NutrientsEnrichmentWaterColumn5_2or5_3
|
||||||||||
Element |
NutrientLevels, Transparency |
OxygenLevels |
||||||||||||
Element 2 |
||||||||||||||
ThresholdValue |
||||||||||||||
Threshold value/Value unit |
||||||||||||||
Proportion threshold value |
||||||||||||||
Status of criteria/indicator |
NotAssessed |
NotGood |
NotGood |
NotGood |
||||||||||
Status trend |
Unknown_NotAssessed |
Unknown_NotAssessed |
Unknown_NotAssessed |
|||||||||||
Status confidence |
Low |
Moderate |
Moderate |
Moderate |
||||||||||
Description (status of criteria/indicator) |
Insufficient data
|
HELCOM: Tila ei ole hyvä.
|
HELCOM: Tila ei ole hyvä.
|
HELCOM: Avomeren tila ei ole hyvä.
|
||||||||||
Limitations |
Avomereltä havaintoja orgaanisen kokonaishiilen pitoisuudesta pintavedessä on niukasti.
|
Trendejä ei voida esittää Trends-kolumneissa, koska Topic (ImpactPressureWaterColumn) käsittää useita muuttujia: kasviplanktonlajisto, kasviplankton määrä, levämyrkyt, näkösyvyys.
|
||||||||||||
Assessment period |
||||||||||||||
Description |
Varsinaisen Itämeren Suomea läheisin osa sijaitsee Suomenlahdelta, eteläiseltä Itämereltä ja Pohjanlahdelta tulevien virtausten leikkauspisteessä, joten Itämeren koko valuma-alueelta tuleva kuormitus määrittää sen ravinnetilanteen. Alueen ravinnetason muutokset liittyvät siis koko varsinaisen Itämeren tason muutoksiin.
|
Varsinaisen Itämeren Suomea läheisin osa sijaitsee Suomenlahdelta, eteläiseltä Itämereltä ja Pohjanlahdelta tulevien virtausten leikkauspisteessä, joten Itämeren koko valuma-alueelta tuleva kuormitus määrittää sen ravinnetilanteen. Alueen ravinnetason muutokset liittyvät siis koko varsinaisen Itä...
|
Alueen ravinnetaso on kasvanut koko sodanjälkeisen teollistumisen ajan aina 1980-luvulle saakka, jonka jälkeen tilanne on pysynyt samanlaisena tai taso on hieman laskenut. Tällä hetkellä tyypillinen talvitaso on 4 - 5 µmol/l DIN. Alue on selkeästi typpirajoitteinen DIN/DIP -suhteella 8 - 10 (yläraja 16 - 20).
|
Varsinaisen Itämeren Suomea läheisin osa sijaitsee Suomenlahdelta, eteläiseltä Itämereltä ja Pohjanlahdelta tulevien virtausten leikkauspisteessä, joten Itämeren koko valuma-alueelta tuleva kuormitus määrittää sen ravinnetilanteen. Alueen ravinnetason muutokset liittyvät siis koko varsinaisen Itämeren tason muutoksiin.
|
Alueen ravinnetaso on kasvanut koko sodanjälkeisen teollistumisen ajan aina 1980-luvulle saakka, jonka jälkeen tilanne on pysynyt samanlaisena tai taso on hieman laskenut. Tällä hetkellä tyypillinen talvitaso on 0,5 - 0,6 µmol/l DIP. Alue on selkeästi typpirajoitteinen DIN/DIP -suhteella 8 - 10 (yläraja 16 - 20).
|
Avomereltä havaintoja orgaanisen kokonaishiilen pitoisuudesta pintavedessä on niukasti. Pohjoisella Itämerellä (sekä Perämerellä ja Selkämerellä) 1990-luvulla tehtyjen mittausten mukaan pitoisuus pintavedessä touko-kesäkuussa oli 3,7–3,9 mg L-1.
|
KASVIPLANKTON: Kevätkukintalajistossa panssarilevien osuus on viime vuosikymmeninä kasvanut etenkin rannikonläheisissä vesissä ja piilevien osuus vähentynyt. Myös joidenkin yksittäisten lajien ( Pohjoisella Itämerellä esimerkiksi panssarilevät Dinophysis acuminata, D. norvegica, piilevä Skeletone...
|
Hapenpuute varsinaisen Itämeren alueella on hälyttävä: se vaikuttaa voimakkaasti biologiseen monimuotoisuuteen.
|
||||||
Input load |
UnKnown_NotAstassed
|
|||||||||||||
Load unit |
||||||||||||||
Confidence |
NotReported |
|||||||||||||
Trends (recent) |
Unknown_NotAssessed |
Stable
|
Unknown_NotAssessed |
Stable
|
Unknown_NotAssessed |
|||||||||
Trends (future) |
Unknown_NotAssessed |
|||||||||||||
Description (activities) |
Rehevöityminen on Itämeren suurimpia ongelmia. Se on seurausta vuosikymmeniä jatkuneesta ihmisen aiheuttamasta liiallisesta ravinnekuormituksesta, joka päätyy valtaosin Itämereen jokien kuljettamana. Lisäksi kuormitusta tulee Itämereen suorana pistekuormituksena (asutus, teollisuus ja kalanviljely), rannikkoalueilta suorana huuhtoumana (hajakuormitus) ja typen ilmalaskeumana.
|
|||||||||||||
Activity type |
|
|||||||||||||
Information gaps |
||||||||||||||
Quark
GES component |
D5C1 Nutrient concentrations (5.1, 5.1.1) |
5.1.2 Nutrient ratios (silica, nitrogen and phosphorus) |
D5C1 Nutrient concentrations (5.1, 5.1.1) |
5.1.2 Nutrient ratios (silica, nitrogen and phosphorus) |
D5C2 Chlorophyll-a concentration (5.2.1) |
D5C4 Photic limit (5.2.2) |
D5C3 Harmful algal blooms (5.2.4) |
D5C7 Macrophyte communities of benthic habitats (5.3.1) |
|||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Feature |
LevelPressureOverall |
LevelPressureNLoad |
LevelPressureNConcentration |
LevelPressurePLoad |
LevelPressurePConcentration |
LevelPressureOConcentration |
ImpactPressureWaterColumn |
ImpactPressureSeabedHabitats |
|||||
Assessment Topic |
NutrientsOrganicEnrichment5_1
|
NutrientsNitrogen5_1
|
NutrientsPhosphorus5_1
|
NutrientsEnrichmentWaterColumn5_2or5_3
|
|||||||||
Element |
NutrientLevels, Transparency |
OxygenLevels |
|||||||||||
Element 2 |
|||||||||||||
ThresholdValue |
|||||||||||||
Threshold value/Value unit |
|||||||||||||
Proportion threshold value |
|||||||||||||
Status of criteria/indicator |
NotAssessed |
NotGood |
NotGood |
NotGood |
|||||||||
Status trend |
Unknown_NotAssessed |
Unknown_NotAssessed |
Unknown_NotAssessed |
||||||||||
Status confidence |
Low |
Moderate |
Moderate |
Moderate |
|||||||||
Description (status of criteria/indicator) |
Insufficient data
|
HELCOM: Avomeren tila ei ole hyvä. VPD:Sisäsaaristo ja jokisuut ovat paikoitellen huonossa tai tyydyttävässä tilassa. Ulkosaaristo on laajalti hyvässä tilassa, mutta aineisto on osin puuttellinen.
|
VPD: Ulkosaaristossa Merenkurkun eteläosan tila on pääosin tyydyttävä, pohjoisosien joko hyvä tai arvioimatta vedenlaatutietojen puutteen vuoksi. Merenkurkun eteläisessä sisäsaariston tila on hyvä tai tyydyttävä, pohjoisosan tyydyttävä.
|
HELCOM: Avomeren tila ei ole hyvä.
VPD: Laajat ulkosaaristoalueet ovat hyvässä tilassa; sisempi ulkosaaristo on tyydyttävässä tilassa. Pohjoisosan sisäsaaristo on osin välttävässä tilassa.
|
|||||||||
Limitations |
Vuodenaikaisuudella suuri vaikutus tuloksiin.
|
Vuodenaikaisuudella suuri vaikutus tuloksiin.
|
Avomereltä havaintoja orgaanisen kokonaishiilen pitoisuudesta pintavedessä on niukasti.
|
Erilaiset trendit alueen eri osissa.
|
|||||||||
Assessment period |
|||||||||||||
Description |
Suhteellisen laaja, pääasiassa maatalouden rehevöittämä alue sijaitsee Merenkurkussa Kyrönjoen edustalla.
|
Maatalouden typpikuorma Merenkurkun rannikkovesiin on kasvanut vuoden 1985 jälkeen.
|
DIN- taso vaihtelee Merenkurkun eteläosissa 5-10 µmol/l, kun taas pohjoisosissa vaihtelu on huomattavasti suurempaa (10-20 µmol/l), luultavasti johtuen Kyrönjoen vaikutuksesta. Pitoisuuksien vuosien sisäiset ja vuosien väliset vaihtelut ovat ajanjaksolla 1980-2010 olleet niin isot, ettei selvää t...
|
Maatalouden fosforikuorma Perämeren rannikkovesiin on vähentynyt vuoden 1985 jälkeen. Maatalouden ympäristönsuojelutoimet ovat vähentäneet vuosina 1985-2006 maatalouden kuormittamien jokien mereen tuomaa fosforikuormaa erityisesti Merenkurkun alueelle ( ja Perämereen).
|
Merenkurkun eteläosan ulkosaariston pintavesissä DIP -taso vaihtelee 0,2-0,4 µmol/l, kun taas pohjoisosissa taso on yleensä alle 0,2 µmol/l. Talven DIP -tasossa ei ole selvää ajallista trendiä, mutta pieni alueellinen tasoero on havaittavissa siten, että eteläosissa taso on vähän korkeampi. Mer...
|
Suomen rannikkoalueilla keskimääräinen orgaanisen kokonaishiilen pitoisuus pintavedessä vaihtelee välillä 2,9 – 6,0 mg L-1 (keskiarvo vuosilta 2007-11) merialueesta riippuen. Merenkurkun rannikolla määrät ovat nousseet 1980-luvulta tähän päivään.
|
KASVIPLANKTON: Merenkurkun eteläosa on a -klorofyllin perusteella laajalti tyydyttävässä tilassa. Jokisuistoissa on kohonneita klorofylliarvoja ja ne ovat siten välttävässä tilassa. Merenkurkun pohjoispuolen ulkosaaristossa on sen sijaan hyvässä ja erinomaisessa tilassa olevia alueita. ...
|
Merenkurkussa esiintyy hapenpuutetta sisäsaariston lahdissa. Usein syynä on näiden merenlahtien vähäinen veden vaihtuvuus, ja se, että niiden pohjiin on kerääntynyt runsaasti orgaanista ainesta, kuten kuollutta levämassaa. Koska jääpeite kattaa nämä alueet pidemmän ajan, vesitilavuus on pieni, ha...
|
|||||
Input load |
UnKnown_NotAstassed
|
||||||||||||
Load unit |
|||||||||||||
Confidence |
NotReported |
||||||||||||
Trends (recent) |
Unknown_NotAssessed |
Increasing
|
Stable
|
Decreasing
|
Stable
|
Increasing
|
|||||||
Trends (future) |
Unknown_NotAssessed |
Increase
|
Unknown_NotAssessed |
Decrease
|
Unknown_NotAssessed |
||||||||
Description (activities) |
Rehevöityminen on Itämeren suurimpia ongelmia. Se on seurausta vuosikymmeniä jatkuneesta ihmisen aiheuttamasta liiallisesta ravinnekuormituksesta, joka päätyy valtaosin Itämereen jokien kuljettamana. Lisäksi kuormitusta tulee Itämereen suorana pistekuormituksena (asutus, teollisuus ja kalanviljely), rannikkoalueilta suorana huuhtoumana (hajakuormitus) ja typen ilmalaskeumana.
|
||||||||||||
Activity type |
|
||||||||||||
Information gaps |
|||||||||||||
Sea of Aland
GES component |
|||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Feature |
LevelPressureOverall |
LevelPressureNLoad |
LevelPressureNConcentration |
LevelPressurePLoad |
LevelPressurePConcentration |
LevelPressureOLoad |
LevelPressureOConcentration |
ImpactPressureWaterColumn |
ImpactPressureSeabedHabitats |
Assessment Topic |
NutrientsOrganicEnrichment5_1
|
NutrientsNitrogen5_1
|
NutrientsPhosphorus5_1
|
NutrientsOrganicMatter5_1
|
|||||
Element |
|||||||||
Element 2 |
|||||||||
ThresholdValue |
|||||||||
Threshold value/Value unit |
|||||||||
Proportion threshold value |
|||||||||
Status of criteria/indicator |
NotAssessed |
NotGood |
NotGood |
NotAssessed |
|||||
Status trend |
Unknown_NotAssessed |
Unknown_NotAssessed |
Unknown_NotAssessed |
||||||
Status confidence |
Low |
Moderate |
Moderate |
Low |
|||||
Description (status of criteria/indicator) |
Insufficient data
|
HELCOM Baltic Sea Alla vattenområden har med undantag för öppna Bottenhavet i 2001-2006 klassificerats som eutrofa (näringsämne, växtplankton, öppenhet) WFD: Området är huvudsakligen i ett måttligt tillstånd (2009-2011).
|
Enligt HELCOM beräknas alla områden vara övergödda (not Good). Enligt WFD-klassificering på Åland får området en måttligt status (2009-2011)
|
Insufficient data
|
|||||
Limitations |
Nederbörden har en stor påverkan på resultaten
|
Åland har få provtagningar i marina vatten. Resultaten baseras på några stationer i yttre kustvatten som provtagits sedan 1980-talet. Resultaten förefaller överensstämma väl med HELCOM:s provtagningar. I det fortsatta arbetet kommer huvudsakligen HELCOm:s provtagningar att ligga till grund.
|
Den är en stor säsongsmässig variation
|
||||||
Assessment period |
|||||||||
Description |
Lokala belastningskällor i kombination med bakgrundsbelastning har under en lång tid medfört en ökande eutrofiering i den åländska skärgården. Eutrofieringsökningen var som kraftigast från mitten av 1900-talet och fram till ungefär 1990.
|
Trots att belastningen minskat med i storleksordningen 30-40 % under de senaste 15 åren har man dock inte kunnat se några tydliga förbättringar, utan det finns fortsättningsvis tecken på en fortsatt ökad eutrofiering i Ålands östra skärgård och angränsande områden öster om Skiftet.
|
Totalkvävehalterna är ungefär på samma nivå som på mitten av
80‑talet. DIN och DIP har inte provtagits förrän under senare år.
|
Situationen i Ålands hav har varit på ungefär samma nivå de senaste 20 åren
|
Totalfosforhalterna har
ökat lite sedan mitten av 80‑talet från 10‑15 ug/l till 15‑20 ug/l i fasta provtagningspunkter som motsvarar ytterskärgård.
|
Nedbrytning av organiskt material förbrukar syre. Ifall det är ett överskott av organiskt material kan inte detta brytas ned varvid syrebrist kan uppstå. På Åland finns några, kraftigt övergödda vikar med dåligt vattenutbyte och inom dessa förekommer syrefria bottnar.
|
Om man jämför årtiondena 80-,90-tal med 2000-talet kan man se en ökad klorofyll-a mängd på station Delet. Från 1,9 µg/l på 80-90-talet till 2,9 under 2000-talet. Under 80-talet hade Delet en klorofyll-a halt på 1,6 µg/l i medeltal, under 2000-talet har medelvärdet varit 2,9 µg/l. För Marhällans d...
|
I inre avsnörda och övergödda kustområden förekommer syrefria bottnar, men i ytterskärgården där vattengenomströmningen är högre är syreförhållandena mycket bättre.
|
|
Input load |
UnKnown_NotAstassed
|
||||||||
Load unit |
|||||||||
Confidence |
NotReported |
||||||||
Trends (recent) |
Stable
|
Increasing
|
Stable
|
Unknown_NotAssessed |
|||||
Trends (future) |
Unknown_NotAssessed |
||||||||
Description (activities) |
Lokala belastningskällor i kombination med bakgrundsbelastning har under en lång tid medfört en ökande eutrofiering i den åländska skärgården. Den största vattendragsbelastningen på Åland utgörs av atmosfärisk deposition, varav större delen tillförs från områden utanför Åland. De övriga utsläppen...
|
||||||||
Activity type |
|
||||||||
Information gaps |
|||||||||